Vertaistoiminnan tueksi
 
17. tammikuuta 2007
Vertaistoiminnan tueksi
 
AS-vertaistukiryhmän resepti - TSAU!  
Vertaistoiminnassa huomioitavaa - Aspalstalta
Ruotsin Empowerment-ryhmän vertaisopas 
Aineistoa vertaisryhmissä käsiteltäviksi


Kaikkea yhdistysten piirissä tapahtuvaa vertaistoimintaa luonnollisesti sitovat yhdistysten omat toimintasäännöt ja se että hyviä tapoja ja lakeja on noudatettava. Muutoin vertaisryhmät syntyvät ja toimivat omilla ehdoillaan, ja löytävät ja kehittävät itse omat toimintamuotonsa. Allaolevat toimintaohjeet ovat vain neuvoa antavia eivätkä mikään pakkopaita. Ne antavat lähinnä kokemuspohjaista tietoa hyväksi koetuista vertaisryhmien toiminnan periaatteista. Ryhmissä on hyvä sopia omat sisäiset toimintasääntönsä.
------------------------------------------------------------
AS-vertaistukiryhmän resepti - TSAU! - 29.10.2004
Aikuisten AS-VT-toiminnan tarkoitus
- AS-henkilöiden ja omaa aspergeriuttaan pohtivien henkilöiden kokemusten ja tiedon vaihto AS:sta.
- Yhteyksien solmiminen AS-henkilöiden välille
- Myös mahdollisuus kommunikoinnin harjoitteluun turvallisissa olosuhteissa

Kokoontumispaikka
- Keskeinen paikka, hyvät kulkuyhteydet
- Rauhallinen ja helppo ympäristö aistiärsytysten kannalta (ei räikeä valaistus, ei kaikuva tila)
- Kustannukset paikallisjärjestöltä, jos ei saada ilmaista tilaa kaupungilta tai miltään järjestöltä
- Ryhmän toiminnan alku voi olla vaikka kokoontumista kuppiloissa, mutta niissä ympäristö on usein häiritsevä

Aika
- Iltaisin, mielellään viikonloppuisin
- Kerran pari kuukaudessa

Ilmoittelu
- Paikallisen järjestön kautta, Autismilehdessä
- Verkossa paikallisjärjestön sivuilla ja keskustelupalstalla (www.aspalsta.net)

VT-ryhmän ohjaaja
VT-ryhmän ohjaaja on toimintaa vetävä vastuuhenkilö, joka vastaa paikan käytöstä, avaimista, mahdollisesti pikkupurtavasta ja ohjailee keskustelua

Ohjaajan tehtävät ja ominaisuudet:
- Ohjaaja voi ainakin aluksi olla sama kuin ryhmän kokoonkutsuja
- Auttaa keskusteluissa (AS on kommunikaatio-ongelma!)
- Auttaa keskustelua liikkeelle antamalla puheenaiheita, palauttaa keskustelun jotenkin aspergeriyteen eksyttäessä liian kauas
- Tarvittaessa jämäkkä, mutta ei ole ryhmässä liian hallitseva, voidaan vaihdella välillä ryhmässä

Mistä ohjaaja:
- AS-henkilö, jolla on itsellään kohtuullisen hyvät keskustelu- ja neuvottelutaidot
- Voi olla ammatillinen ohjaajakin, mutta hänellä tulisi olla konkreettista ja avointa suhdetta aspergeriyteen

VT-ryhmän toiminta
- Luottamuksellinen vertaisten ajatusten vaihto aspergeriydestä ja siihen liittyvistä kipeistäkin kokemuksista (luottamuksellisuus kannattaa tehdä kokoontumisissa selväksi)
- Haluttaessa keskusteluja jostain teemasta, ryhmä voi välillä kutsua mukaan jopa alustajan
- Ryhmään osallistuminen yleensä edellyttää vähintään selviä epäilyjä henkilökohtaisesta aspergeriudesta - toki ryhmä voi toisinkin sopia jäsenyydestään, mutta tämä lähtökohta on monille AS-henkilöille helpoin
- Ryhmä voi olla avoin (eli uusia jäseniä otetaan) tai suljettu (toimii vain samojen jäsenten kesken)
- Ryhmässä voi olla suoraan aspergeriyteen liittymätöntä toiminnallisuuttakin, mutta pääosa ajasta pitäisi omistaa vertaistuelle

Seurattavaa ja tarkkailtavaa VT-ryhmässä
- Ei päällekkäinpuhumista varsinaisessa VT-keskustelussa, koska tällainen tilane on monille aspergereille kovin vaikeasti hallittava
- Puheen jakautuminen kohtuullisesti, eli suupaltteja ja ”luennoitsijoita” on hillittävä ja passiivisia aktivoitava. Voidaan käyttää joskus järjestyksessä kiertävää puheenvuoroakin (kenenkään ei kuitenkaan pakko puhua), jos ryhmä on kovin ongelmallinen puheenvuorojen jaon suhteen.
- Aiheet läheltä aspergeriutta ja sen vaikutuksia elämään
- Osallistujien ongelmat: vaikeammissa ihmissuhdeongelmissa, mielenterveysongelmissa, riippuvuuksissa, talousongelmissa yms. ihmistä on ohjattava hakemaan apua. AS-VT ei ole kaikkien inhimillisten ongelmien ratkaisupaikka!
- Muu vertaisten toiminta keskenään on kovin suotavaa, mutta se tulee rajata muulle ajalle kuin varsinaisiin VT-tilanteisiin
- Ryhmän toimiva koko on 5 henkilöä tai vähän yli. Kymmentä säännöllisesti hipova ryhmäkoko edellyttää ryhmän jakamista

-----------------------------------------------------------Vertaistoiminnassa huomioitavaa - Aspalstalta - Aulis - 25.8.2005
Vertaistukiryhmistä on puhuttu paljon AS-porukoissa ja luulen, että nyt on aika pohtia niiden muotoja ja niiden tarvetta myös järjestökentällä. Ryhmien on hyvä antaa usein syntyä "alhaalta käsin", mutta ryhmien toimintaa pitäisi tukea. 

 Tarvitaan monenlaisia AS-ryhmiä, mutta silti on hyvä kerätä joitakin yleisesti toimivia ja siten suositeltavia periaatteita ryhmätoiminnasta. AS-ryhmien vaikeimpia ongelmia on, miten tukea kommunikaatiohäiriöistä kommunikaation kautta - miten vuorovaikutuksen heikkoutta voisi helpottaa vuorovaikutuksen kautta. Käytännössä kuitenkin selviä tuloksia on saavutettu, kun olosuhteet vuorovaikutukseen ovat sopivat. Seuraavassa huomioita ja pohdittavia kysymyksiä AS-ryhmien toiminnasta eri näkövinkkeleistä: 

Ryhmän muodostaminen ja siihen kutsuminen 
 - aloite voi lähteä AS-henkilöltä / -henkilöiltä 
 - aloite voi tulla järjestöstä päin (tällöin korostettava mahdollisuutta toimintatapojen valintaan ja muotoiluun ryhmäläisten mukaan) 
 - AS-henkilöiden taholta tai järjestöjen taholta 
 - ilmoittelu paikallisjärjestön kautta, Autismilehdessä, netissä 
 - Etenkin vanhempien AS-miesten kohdalla toimintaan mukaan saaminen tuntuu kovin vaikealta. Usein AS-isä ei saata ollenkaan hyväksyä omien ongelmiensa taustaa perheongelmissa. Leirien tai muiden tapahtumien kautta rohkaiseminen mukaan vertaisryhmiin. 

Ryhmään osallistumisen rajaukset 
 - suljettu (sama muodostunut ryhmä jatkaa kokoontumisia jonkin aikaa, esim. vuoden ajan) / avoin ryhmä (saa tulla jatkuvasti uusia) 
 - Diagnostisoiduille, myös piirteisille tai piirteitään pohtiville, jopa muillekin avoin. Jos ryhmä on vain diagnostisoiduille, paikkakunnalla olisi hyvä olla jokin ryhmä "kyselyvaiheessa" oleville. 
 - sukupuolijako 
 - ikäjako 
 - vetäytyvät ja hiljaiset / ulospäinsuuntautuneet ja "äänekkäät" 
 - "akateemiset" ... "syvemmin" autistiset 
 - järjestön jäsenille / ei-jäsenille 
 - Ryhmän koko 5-10 henkilöä. Joillekin henkilöille 10 voi jo olla aivan liian iso. 

 Rajauksia usein selvästikin tarvittaisiin, mutta millä perusteella lähdetään ensisijaisesti jakamaan ihmisiä eri ryhmiin? Miten sopivasti ilmaistaan, kuka mihinkin ryhmään on tervetullut - nainen/mies-jako on selkeä, mutta muista jaoista voi tulla jopa loukkaava ongelmakysymys? 

Ryhmän toiminnan tavoitteet 
 - Henkinen tuki ja apu vertaisilta 
 - Tiedon ja kokemusten jakaminen 
 - Tavoitteina usein kommunikaation harjoittelu ja ystävyys muita vertaisryhmiä voimakkaammin. Turvalliset tilanteet olla poikkeava ja vuorovaikuttaa eri tavoin kuin "normaalit". 
 - Mahdollisuus tovereiden löytämiseen ja YSTÄVYSTYMISEEN ryhmässä saadun kontaktin perusteella voi olla perustellusti aivan tärkeinkin toiminnan tavoite AS-ryhmissä. 
 - Muodostuneiden ryhmien on hyvä välillä tarkentaa tavoitteitaan keskustellen sisäisesti asiasta 

Kokoontumispaikka ja -aika 
 - Keskeinen paikka hyvillä julkisilla kulkuyhteyksillä 
 - Rauhallinen paikka, jossa ei voimakkaita aistiärsytyksiä (mm. valaistus, kaiku) 
 - Kustannukset paikallisjärjestöltä, jos ei saada ilmaista paikkaa kaupungilta tai miltään järjestöltä 
 - Kokoontumiset iltaisin mielellään viikonloppuina, kerran pari kuukaudessa 

Toimintatavat ja -mallit 
 - Keskustelu 
 - Luennot ja alustukset 
 - Vierailut 
 - Toiminnallisuus, harrasteet 
 Ryhmä voisi valita näistä, mutta painottuneesti vertaistuelle pitäisi mielestäni olla oma erityinen sijansa, jos ryhmäläiset sitä yleensä ollenkaan kaipaavat. 

Keskustelutekniikka 
 - Kiertävä puheenvuoro vai vapaasti otettavat puheenvuorot 
 - Yksittäinen puheenvuoro yhdellä kerralla. Vapaa keskustelu ristiin rastiin ja päällekkäinkin voi olla osalle aspergereista hyvin vaikeaa seurata saatika osallistua. 
 - Puheen määrän jakaantumisen hallitseminen 
 - Puheenvuorojen pituuksien hallitseminen 
 - Puheenaiheiden ohjailu ja rajaus. Vertaistukitilanne vertaistuelle. 
 - Ohjauksen määrä (keskustelun virittäminen ja rajaaminen) 
 - Mahdollisuus vetäytymiseen välillä 

Vetäjä 
 - AS-vetäjä / "ulkopuolinen vetäjä" 
 - Vetäjän rooli: tarkka suunnittelu ja alustukset vai kevyt ohjailu ja keskustelun sujumisen avustaminen, aiheiden ohjailu 
 - Jonkinlainen vastuu ohjata apuatarvitsevia ammattiavun piiriin 
 - voidaan vaihdella välillä 

Säännöt 
 - Luottamuksellisuus: tätä pitäisi painottaa varsinaisessa vertaistuessa, jotta kipeitä henkilökohtaisia kysymyksiä voitaisiin käsitellä 
 - Nautintoaineiden käyttö 
 - Käyttäytyminen toisia ryhmäläisiä kohtaan 
 - Keskustelunaiheiden rajaus: Usein voimakkaasti uskonnollinen ja poliittinen keskustelu rajataan pois. 
 - Selvästi mielenterveydellisten ongelmien rajaaminen muualle. Voimakkaisiin riippuvuuksiin, ihmissuhdeongelmiin ja taloudellisiin ongelmiin apua muualta. 

Ryhmän ongelmien ratkominen 
 - Ryhmän sisäisesti 
 - Vetäjien kesken tai paikallisjärjestön toimijoiden kanssa (nimettömänä / luottamuksellisesti) 
 - Yhteydenotot ammattihenkilöihin 

Vetäjän tukeminen 
 - Vetäjien verkottuminen 
 - Valtakunnallinen vetäjäkoulutus / -tuki? Kerran vuodessa? 
 - Tieto avunhausta mielenterveyden ongelmiin, riippuvuuksiin, talousongelmiin ja ihmissuhdeongelmiin 

Tuki ryhmien ulkopuolelta 
 - Resurssien hankkiminen, sopimukset 
 - Apua ilmoitteluun, apua ongelmatilanteisiin 

Verkottuminen 
 - Tuki toisilta vetäjiltä: ongelmatilanteiden käsittely, oma jaksaminen 
 - Ideoiden jakaminen 
 - Kehityssuunnista keskustelu 
 - Yhteiset tapahtumat 

Empowerment - voimaistuminen, itsevaltaistuminen: mitä se voisi olla AS-ryhmissä ? 
 - omilla ehdoilla, omasta päätöksestä, omasta halusta 
 - toiminnan kohteesta myös tekijäksi 
 - mahdollinen oma järjestäytyminen 

Huomaan alustukseni aiheesta leviävän laajaksi: toivon jatkokeskustelua vaikkapa alakohdittain erikseen (voitte jatkaa myös erillisissä alaketjussa vertaistuen erilliskysymyksistä kuten vaikkapa verkottumisesta ja johtajien koulutuksesta) 

- Aulis -

----------------------------------------------------------
Aineistoa vertaisryhmissä käsiteltäviksi
Hyödyllistä aineistoa vetaisryhmissä käsiteltäviksi ovat myös mm. seuraavat suomenkieliset oppaat, jotka ovat hankittavissa Autismi- ja Aspergerliitosta.
ARJENHALLINTAOPAS. Juhani Vallikari. Autismi- ja Aspergerliitto ry. 2005. 55 s. Hinta á 5 euroa.
TOIMINTARAJOITE - MITEN SE VAIKUTTAA ELÄMÄÄSI? (Autismi ja Aspergerin oireyhtymä). Ruotsinkielisen alkuperäisteoksen kirjoittajat: Gunnel Norrö ja Mohna Swing Åström, alkusanat Hanna Danmo, Projekt Empowerment, Riksföreningen Autism -   suomentanut Mirjami Hagman, Autismi- ja Aspergerliitto ry, 2005, Hinta á 10 euroa.
SOSIAALITURVAOPAS ASPERGER-AIKUISILLE. Heta Pukki - Marja Vintturi. Autismi- ja Aspergerliitto ry. 2002. 34 s. Hinta á 0 euroa
Liiton julkaisumyynnistä löytyy muutakin hyödyllistä perehdyttävää tukimateriaalia osa myöskin maksutomia ...http://www.aspalsta.nethttp://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=123shapeimage_2_link_0shapeimage_2_link_1